Tiedonantovelvollisuudella kitketään harmaata taloutta
Rakennusalan tiedonantovelvollisuus velvoittaa rakennusalan yritykset ilmoittamaan kuukausittain Verohallinnolle työmaakohtaisesti tiedot työntekijöistään ja urakoistaan sekä niihin liittyvistä sopimuksista. Vuonna 2014 voimaan tullut rakennusalan tiedonantovelvollisuus on yksi rakennusalan harmaan talouden kitkemisen keinoista. Se on osa laajempaa kokonaisuutta, johon sisältyy varsinaisen tiedonantovelvollisuuden lisäksi muun muassa käänteinen arvonlisävero, kuvalliset henkilötunnisteet ja työmaiden tarkka kulunvalvonta.
”Tiedonantovelvollisuutta alettiin hahmotella vuonna 2011 Verohallinnon ja Rakennusteollisuus ry:n kesken. Rakennusala on siis itse ollut alusta asti halukas ajamaan tiedonantovelvollisuutta”, kertoo tiedonantovelvollisuuden kehittämisessä alusta asti mukana ollut Tuula Pitkänen.
Nykyään tiedolla johtamisen konsulttina rakennusalan yritystoimintaa kehittävä Pitkänen perusti 80-luvulla Jyväsdata Oy:n, josta sittemmin tuli rakennusalalle räätälöityjä toiminnanohjausjärjestelmiä kehittävä EVRY Jydacom Oy (nykyään EVRY Finland Oy). Yrityksen pääomistajana ja toimitusjohtajana vuoteen 2017 toiminut Pitkänen onkin uransa aikana tehnyt paljon yhteistyötä rakennusteollisuuden kanssa ja nähnyt siinä samalla muun muassa rakennusteollisuuden tiedonantovelvollisuuden kehityskaaren kokonaisuudessaan. Hän on yhä edelleen tiiviisti mukana rakennusalan harmaan talouden torjumiseen liittyvien toimenpiteiden kehittämisessä.
Rakennusalan tiedonantovelvollisuus muuttuu
Rakennusalan tiedonantovelvollisuutta ja koko harmaan talouden kitkemisen kokonaisuutta on kehitetty vaiheittain. Pitkäsen mukaan tiedonantovelvollisuus alkaakin juuri nyt kasvaa täyteen mittaansa – sellaiseksi, joksi se alun perin suunniteltiinkin.
Jo vuoden 2018 toukokuussa voimaan astunut GDPR eli EU:n yleinen tietosuoja-asetus toi omalta osaltaan tarkennuksia tiedonantovelvollisuuteen liittyvien henkilötietojen käsittelyyn. Suurempi vaikutus on kuitenkin vuoden 2019 alussa käyttöön otetutulla tulorekisterillä, jonka avulla Verohallinnossa pystytään nyt vertailemaan työmaiden työntekijäilmoituksia suoraan palkkatietoihin. Lisäksi itse tiedonantovelvollisuuden sisältöä ja ohjeistusta tullaan Pitkäsen mukaan viilaamaan lähitulevaisuudessa.
”Tiedonantovelvollisuutta on tehty vuodesta 2014 saakka periaatteessa samalla tavalla. Koko tämän ajan Verohallinnossa on kuitenkin kerätty tietoa siitä, että mikä nykyisessä käytännössä toimii ja mikä ei. Tämän pohjalta rakennusalan tiedonantovelvollisuuteen tullaan todennäköisesti tekemään muutoksia vuoden 2020 alussa”, Pitkänen kertoo.
Rakennusalan tiedonantovelvollisuuteen tehtävien muutosten tarkoituksena on yhtäältä saada tiedonantovelvollisuudesta enemmän hyötyjä irti verottajan näkökulmasta ja toisaalta vähentää rakennusyritysten työtaakkaa. Käytännössä Verohallinnon kannalta hyödyttömiä tietoja, kuten esimerkiksi ulkomaisten työntekijöiden kotiosoitteita, ei rakennusyritysten välttämättä tarvitse enää jatkossa ilmoitella eteenpäin.
» Lataa ilmainen opas rakennusyrityksen taloushallinnon digitalisoinnista
Mitä tiedonantovelvollisuuden muutokset tarkoittavat rakennusyritykselle?
Edellä kuvatut tiedonantovelvollisuuteen liittyvät muutokset tulevat näkymään konkreettisesti rakennusyritysten arjessa. Muutokset tarkoittavat muun muassa seuraavaa:
- Kun tiedonantovelvollisuuden sisältöä tarkennetaan Verohallinnon päästä, jää yritysten vastuulta todennäköisesti pois joitain tähän mennessä paljon työllistäneitä toimenpiteitä. Käytännössä siis tiedonantovelvollisuuden aiheuttama hallinnollinen työtaakka pienenee.
- Tulorekisterin ja tiedonantovelvollisuuden tuottamia tietoja yhdistämällä verottaja voi jatkossa nähdä reaaliaikaisesti, että onko esimerkiksi työntekijöiden palkat maksettu ilmoitusten mukaisesti. Tämä puolestaan antaa Pitkäsen mukaan verottajalle aiempaa tehokkaampia työkaluja väärinkäytöksistä rankaisemiseen. Jos tähän asti valvontakäyntien yhteydessä on lähinnä annettu neuvontaa ja ohjeistusta, niin jatkossa yritykset saattavat joutua maksamaan laiminlyönneistään myös sakkoja.
Pitkänen vielä erikseen korostaa, että tiedonantovelvollisuuden myötä kunkin toimijan omaan käyttöön on kertynyt erittäin hyödyllistä tietoa esimerkiksi hankintoihin liittyen. Tosiasia kuitenkin on, että tällä hetkellä vielä hyvin harva rakennusalan yritys hyödyntää keräämäänsä tietoa – mutta muutos on kuitenkin tuloillaan. Toimintatapojen ja järjestelmien kehittyessä kerättyä tietoa tullaan varmasti hyödyntämään yhä vahvemmin myös liiketoiminnan kehittämisessä. Tiedonantovelvollisuuden yhteydessä osittain pakotettunakin kerätty tieto onkin jo nyt mahdollista nähdä arvokkaana resurssina.
Rakennusalan taloushallinto palveluna
Tehosta yrityksesi toimintaa ulkoistamalla taloushallinnon työt asiaan erikoistuneille spesialisteille. Rakennusalaan erikoistuneena taloushallinnon asiantuntijana vapautamme aikaasi tuottavaan yritystoimintaan. Dextilillä sinua palvelee iso joukko rakennusalan taloushallinnon osaajia!
» Tutustu rakennusalan taloushallinnon palveluihimme
