Miltä rakennusalan taloushallinnon tulevaisuus näyttää?

Rakennusala ja taloushallinto käyvät läpi murroksen vuosiaan

Rakennusala on murroksessa, jälleen kerran. Sanotaan, että aika on kypsä uudenlaisten, perinteisiä toimintamalleja kavahtavien, toimijoiden esiinmarssille. Samaan aikaan myös taloushallinto elää omaa murroksen aikakauttaan, jonka veturina toimii eritoten digitalisaatio.

Kun kaksi näin merkittävän kokoista toisiinsa kietoutunutta alaa käy läpi murrosta, voidaan olettaa mielenkiintoisten aikojen häämöttävän tulevaisuudessa. Miltä rakennusalan taloushallinto sitten voisi tulevina vuosina näyttää?

Taloushallinnon tuottaman tiedon tulee olla hyödyllistä ja reaaliaikaista

Yleisesti ajatellaan, että taloushallinnon painopiste siirtyy mekaanisesta tiedon prosessoinnista yhä vahvemmin kohti tiedon analysoimista ja jalostamista liikkeenjohdon käyttöön. Myös Taloushallintoliitto on muistuttanut konsultointityön lisääntymisestä taloushallinnon ammattilaisten työnkuvassa. Tämän kehityskulun vauhdittajina nähdään monesti sellaiset ilmiöt kuin digitalisaatio, automaatio, robotiikka ja tekoäly.

EVRY Finland Oy:n toimitusjohtaja ja rakennusalan JYDACOM-toiminnanohjausjärjestelmiä tuottavasta liiketoiminnasta vastaava Hannu Mäkimattila vahvistaa automaation määrän lisääntymisen.

– Uskon, että 10 vuoden päästä taloushallinnon järjestelmissä on todella paljon enemmän automaatiota, minkä myötä ihmistyön määrä vähenee ja muuttuu enemmänkin valvovaksi ja poikkeustilanteiden hoitamiseksi. Esimerkiksi meillä on juuri pilotoinnissa uuden sukupolven järjestelmä, jossa automaation aste on mennyt selvästi eteenpäin edellisestä. Järjestelmä voi esimerkiksi automaattisesti kerätä yrityksen eri pankkitileiltä tietoa tapahtumista ja tarjoilla tämän tiedon sitten reaaliajassa yrittäjälle.

Rakennusalalla tämä kehitys otetaan arvatenkin ilolla vastaan, sillä jos jossain, niin rakennusalalla ajantasaista ja hyödyllistä tietoa osataan arvostaa. Projektimaisten työmaakohteiden ympärille keskittyneissä rakennusyrityksissä on näihin päiviin saakka saatu painia sen ongelman kanssa, että työmaatoimintaa joudutaan johtamaan turhan takaperoisesti. Työmaalta lähtevä ja kirjanpidon kautta paperidokumentteina pyöräytettävä tieto kun on tupannut tulemaan liikkeenjohdon pöydälle merkittävällä viiveellä.

Päätöksiä on siis jouduttu tekemään historiatietojen perusteella ja joissain tapauksissa – riippuen työmaan kestosta – on saattanut käydä niin, että siinä vaiheessa kun kokonaiskuva työmaan tilanteesta on selvillä, ei enää ole aikaa reagoida mitenkään. Reaaliaikainen digitaalisesti ja ainakin osittain automatisoidusti kulkeva tieto tuo tähän muutoksen.

Paikalla valettuihin betonirakenteisiin erikoistuneen Keski-Suomen Betonirakenne Oy:n talous- ja hallintopäällikkö Erkki Nikkilä vahvistaa, että rakennusalan yrityksen näkökulmasta taloushallinnolta todellakin kaivataan yhä ajantasaisempaa ja informatiivisempaa tietoa.

– On tärkeää, että tarjolla oleva tieto on mahdollisimman helposti ymmärrettävissä ja siitä muotoutuva kokonaiskuva on selkeästi nähtävissä. Vaatimukset sinänsä eivät ole järin paljon muuttuneet, mutta uusia välineitä tämän tavoitteen saavuttamiseksi tulee koko ajan lisää.

”Rakentamisen ammattilaisten pitää saada keskittyä siihen, mikä on heidän päähommansa”

Taloushallinto on vain yksi osa rakennustoimialan yrityksen toimintaa ja vaikka reaaliaikainen sekä valmiiksi johdon käyttöön jalostettu tieto ovatkin hienoja päämääriä, on niissä kuitenkin hyvin vähän kosketuspintaa rakennuksilla työskenteleville rakennusalan ammattilaisille. Nikkiläkään ei halua nähdä muutoksen tapahtuvan työmaatyöskentelyn jouhevuuden kustannuksella.

– Rakentamisen ammattilaisten pitää saada keskittyä siihen, mikä on heidän päähommansa. Taloushallinnolle tehtävään raportointiin tulisi mennä hyvin vähän aikaa. Sen vuoksi käytettävien järjestelmien tulee olla helposti ymmärrettäviä ja helppokäyttöisiä.

Taloushallinnon järjestelmien käytettävyys onkin yksi merkittävistä kehitysalueista, joihin rakennusalan taloushallinnossa tulee jatkossa panostaa.

– Käyttöliittymien kehittämisessä on tärkeää huomioida, että rakennusalalla on paljon sellaisia työntekijöitä, jotka tavalla tai toisella touhuavat taloushallinnon kanssa, mutta heidän päätyönsä on kuitenkin jotain ihan muuta. Esimerkiksi vastaavan mestarin ei pidä hallita taloushallinnon ohjelmaa läpikotaisin, vaan ohjelman pitäisi mukautua hänen tarpeisiinsa. Vähän siis samaan tapaan kuin nykyaikaiset autot, joissa kullekin kuljettajalle on omanlaisensa räätälöity profiili, Nikkilä kuvailee.

Jydacom-liiketoiminnasta vastaava Mäkimattila nyökyttelee Nikkilän sanoille.

– Tietojärjestelmiä pitää pystyä käyttämään myös työmaaolosuhteissa. Harvoin siellä parakissa tietenkään mitään lainalyhennysmaksuja tehdään, mutta niiltä osin kuin on tarvetta, niin järjestelmien pitää toimia niissä oloissa.

Taloushallinnon järjestelmien ominaisuuksien ja käytettävyyden kehittymisen lisäksi teknologialta on lupa odottaa aiempaa parempaa integraatiota muihin järjestelmiin. Tämän puolesta puhuu myös talous- ja hallintopäällikkö Nikkilä. Mäkimattila näkee ratkaisun näihin haasteisiin ekosysteemiajattelussa.

– Me Jydacomissa uskomme tietojärjestelmien ekosysteemeihin. Se tarkoittaa käytännössä sitä, että kun rakennusalallakin on paljon yksittäisiin tarpeisiin kohdistettuja spesifejä tietojärjestelmiä, niin ekosysteemiajattelussa nämä erilaiset järjestelmät kytkeytyvät jouhevasti toisiinsa. Emme halua siis ajatella niin, että meidän sovelluksemme kattaisi kaiken mahdollisen, vaan että asiakkaamme voi valita käyttöönsä sellaisen kokonaisuuden, joka koostuu juuri hänelle kaikkein sopivimmista sovelluksista. Pitkällä tähtäyksellä tämä on mielestämme oikea tie.

Taloushallinnon asiantuntijat liittyvät osaksi rakennusalan kumppaniverkostoa

Jotta rakennusalan taloushallinto pystyy vastaamaan tulevaisuuden tarpeisiin, täytyy käytössä olevien ohjelmistojen integroitua eli keskustella keskenään. Tiiviit keskusteluyhteydet eivät kuitenkaan ole vain ohjelmistojen yksinoikeus, vaan samaa filosofiaa tarvitaan yhä enenevässä määrin myös ihmisten väliseen kanssakäymiseen.

– Rakennusalalla on perinteisesti käytetty paljon alihankintaa eli toiminta on hyvin verkostoitunutta. Isoilla työmailla voi olla valtava määrä eri yrityksiä, jotka kuitenkin tavalla tai toisella tekevät yhteistyötä. Samanlaista verkostoajattelua voidaan hyödyntää ihan hyvin myös taloushallinnon järjestämisessä, Mäkimattila ehdottaa.

Nikkilän mukaan Keski-Suomen Betonirakenteessa luotetaankin verkostoajatteluun myös taloushallinnon kohdalla.

– Me olemme nopeasti kasvava yritys ja meillä on verkostomainen ajattelu toimintamme taustalla. Toimimme eri puolella maata ja toimipisteitämme on siellä täällä. Tähän kuvioon sopii luontevasti taloushallinnon ostaminen ulkoa omasta paikastaan, meidän tapauksessamme Dextililtä.

Jotta tilitoimiston ja rakennusalan yrityksen yhteistyö vastaisi tulevaisuuden vaatimuksia mm. tiedon reaaliaikaisuuden ja relevanttiuden osalta, tulee yhteistyön olla tiivistä, molemminpuolista ja sujuvaa. Näissä tapauksissa usein puhutaankin kumppanimallista.

Nikkilä kertoo, että Keski-Suomen Betonirakenteen kohdalla Dextili vastaa taloushallinnon peruskuvioiden toimimisesta ja Nikkilän itsensä roolina on toimia yhteyshenkilönä tilitoimiston ja liikkeenjohdon välillä. Yhteistyö on päivittäistä.

– Käytännössä kyse on yhteistyöstä ja siitä, että puolin jos toisin jaetaan ajatuksia ja kehitetään toimintaa, Nikkilä muistuttaa.

Rakennusalan lainalaisuudet ja järjestelmät hallitseva taloushallinnon kumppani voikin tulevaisuudessa tuoda yritykselle sen ratkaisevan eron kilpailijoihin verrattuna.

– Yrityksen taloushallinnon kannalta osaava tilitoimisto on keskeisessä asemassa. Pahimmassa tapauksessa rakennusyrityksen tilitoimisto ei tunne toimialaa eikä osaa hyödyntää käytössä olevaa järjestelmää. Näistä lähtökohdista on valovuosien matka tehokkaaseen toimintaan, Mäkimattila linjaa.

Rakennusalan taloushallinto saattaa hyvinkin rakentua tulevaisuudessa yhä useammin niin, että taloushallinnon erikoisosaajat tarjoavat ammattitaitoaan kumppanuusverkoston kautta yrityksen käyttöön. Jydacom-liiketoiminnasta vastaava Mäkimattila näkeekin asian niin, että yritysten on parempi keskittyä siihen, missä itse on hyvä ja hankkia muiden toiminnan osa-alueiden pyörittämiseen asiansa osaavia kumppaneita. Kun nykyajan ja tulevaisuuden teknologiat vieläpä mahdollistavat verkostoajattelun viemisen aiempaa pidemmälle, niin kenenkään ei tarvitse – eikä kannata – pyrkiä olemaan kaikkien alojen asiantuntija.

Rakennusalan taloushallinnon tulevaisuus on osaajien harteilla

Kaiken edellä kirjoitetun perusteella rakennusalan taloushallinnossa tulee seuraavina vuosina korostumaan tällaiset asiat:

1. Taloushallintoon toimitetun ja taloushallinnossa jalostetun tiedon merkitys kasvaa myös liikkeenjohdon näkökulmasta. Tämän mahdollistavat kehittyvät teknologiset ratkaisut ja taloushallinnon ammattilaisten osaamisen painopisteen muuttuminen.
2. Taloushallinnon järjestelmät kehittyvät entisestään ja niiden parempi käytettävyys varmistaa, että työmaalla aikaa ei tuhriinnu sovelluksen käyttämiseen. Ekosysteemimäinen malli ja parempi integroitavuus mahdollistavat kullekin rakennusalan yritykselle sopivan kokonaisjärjestelmän luomisen.
3. Taloushallinnon asiantuntijayritysten ja rakennusalan toimijoiden väliset tiiviit kumppanuussuhteet tulevat lisääntymään. Rakennusalan yrityksissä voidaan keskittyä ulkoistetun taloushallinnon tuottaman tiedon hyödyntämiseen esimerkiksi työmaakohtaisessa suunnittelussa.

Edellä esitetyt kehityslinjat eivät tapahdu itsestään. Rakennusalan taloushallinnon ulottuvilla olevien mahdollisuuksien hyödyntäminen vaatii monipuolista ja -alaista osaamista. Erkki Nikkilää mukaillen: lopulta ne ovat yksittäiset ihmiset, jotka laittavat homman toimimaan.

Taloushallinnon ammattilaisilta esitetyt tulevaisuudenkuvat vaativat yhtäältä uudenlaisten taitojen oppimista ja toisaalta jatkuvaan oppimiseen tähtäävän toimintatavan omaksumista. Tämä käsitys tunnutaan jakavan myös Tili-instituuttisäätiössä, joka tiedotti tammikuussa KLT-tutkinnon ylläpitovaatimusten päivityksistä.

Rakennuspuolella puolestaan jo työntekijätasolla tietyntasoisten tietoteknisten taitojen merkitys tulee kasvamaan – mikä kuitenkaan tuskin muodostuu ongelmaksi, sillä tulevat rakennusalan ammattilaiset ovat jo yksityiselämässään tottuneet käyttämään monenlaisia sovelluksia ja käyttöliittymiä.

Taloushallinnon roolin muuttuminen tiedon prosessoinnista reaaliaikaisesti tuotetun tiedon jalostamiseen ei tule kuitenkaan tapahtumaan hetkessä. On hyvä pitää mielessä, että läheskään kaikki rakennusalankaan yritykset eivät ole vielä siirtyneet taloushallinnossaan kokonaan digitaalisiin ratkaisuihin, mikä on ydinehto yllä maalattujen tulevaisuuskuvien toteutumiselle. Mutta silloin, kun oikeanlainen osaaminen, uskallus ja teknologia kohtaavat, tullaan rakennusalan taloushallinnossa näkemään lähitulevaisuudessa uusia menestystarinoita.

Näyttää siltä, että taloushallinnosta on hyvää vauhtia tulossa rakennusalan yrityksille vielä nykyistäkin merkittävämpi väylä parempaan kilpailukykyyn.

– –
Monesti paras tapa varautua tulevaisuuteen on olla mukana tekemässä sitä. Jos haluat keskustella lisää rakennusalan taloushallinnon tulevaisuudesta ja sen mahdollisuuksista, kuulisimme mielellämme mietteitäsi. Jätä meille yhteydenottopyyntö ja katsotaan miten tulemme juttuun.

» Lataa ilmainen opas rakennusyrityksen taloushallinnon digitalisoinnista

Lisätietoja

EVRYn Jydacom-toiminnanohjausjärjestelmä

EVRYn Jydacom-toiminnanohjausjärjestelmä on suunniteltu rakennusalan tarpeisiin. Jydacom-tuoteperheen ratkaisut integroivat rakennusyrityksen ydintoiminnot laskennan, tuotannon, hankinnan, kulunhallinnan, talouden sekä palkanlaskennan ja henkilöstöhallinnan keskenään yhteensopivaksi kokonaisjärjestelmäksi, joka tehostaa yrityksen liiketoimintaa ja tukee sen tavoitteita.

Dextili on Jydacomin pitkäaikainen kumppanitilitoimisto.

Keski-Suomen Betonirakenne Oy

Vuonna 2004 perustetun Keski-Suomen Betonirakenteen ydinosaamista ovat vaativien kohteiden massiiviset betonirakenteet. Yritys elää vahvaa kasvukautta ja tähtää kansainvälisille markkinoille.

Keski-Suomen Betonirakenne on Dextilin pitkäaikainen asiakas.