1. Miksi Dextili lähettää veroilmoitukset jokaisesta asiakkaanaan olevasta asunto-osakeyhtiöstä, vaikka isossa osassa tapauksista veroilmoitusta ei tarvitsisi antaa?
Asunto-osakeyhtiön ei tosiaan ole pakko antaa veroilmoitusta, mikäli tietyt edellytykset täyttyvät (lue lisää Verohallinnon sivuilta). Meillä Dextilillä on kuitenkin jätetty veroilmoitukset asiakkaanamme olevista yhtiöistä vuosittain, sillä se helpottaa merkittävästi tappioiden seurantaa ja varmistaa sen, että aiempien vuosien tappiot tulevat hyödynnettyä yhtiön edun mukaisesti.
Tätä käytäntöä puoltaa myös verovuodesta 2018 käyttöön tullut uusi Verohallinnon linjaus: edellisten vuosien tilinpäätöksiä ei voi enää ilmoittaa veroilmoituksen liitteenä. Jos yhtiöllä on vanhoja tappioita, joita ei ole tappiovuoden veroilmoituksella ilmoitettu, yhtiön pitää sen sijaan hakea muutosta verotukseensa oikaisuvaatimuksella, mikä tarkoittaa käytännössä veroilmoituksen laatimista takautuvasti ko. vuodelta. Käytäntöämme tukee Verohallinnon 1.3.2019 julkaisema tiedote ”Asunto-osakeyhtiö, anna veroilmoitus jatkossa myös tappiovuodelta”.
2. Teen taloyhtiön talousarviota tulevalle vuodelle ja haluan apua pääomavastikkeen määritykseen. Voiko Dextili tehdä määrityksen puolestani?
Kyllä. Teemme mielellämme pääomavastikemäärityksen hinnastomme mukaisella hinnalla, joka perustuu lainojen lukumäärään. Meillä on määritystä varten olemassa valmis pohja, josta asiakas näkee selkeästi ehdotuksemme pääomavastikkeen tasoksi ja sen, mihin ehdotus perustuu. Mikäli asiakkaalla on jo olemassa jonkinlainen muu pohja tähän tarkoitukseen, voimme myös käyttää asiakkaan omaa mallia.
3. Taloyhtiössä alkaa sopimussummaltaan yli 15 000 € (alv 0 %) urakka, josta pitäisi tehdä rakentamispalvelun urakkailmoitus verottajalle. Miten minun tulisi urakkailmoitusten näkökulmasta toimia?
Dextili voi pyydettäessä huolehtia Verohallinnolle ilmoitukset tällaisista urakoista. Ilmoitusten tekemistä varten tarvitsemme urakkasopimuksen, josta näemme tarvittavat perustiedot. Laskutetut summat katsomme kirjanpidosta. Urakkasopimus tulee toimittaa Dextilille viimeistään urakan alkaessa, jotta ilmoitukset tulee tehtyä ajallaan ja toisaalta kustannukset pystytään kohdistamaan ostoreskontrassa suoraan urakalle heti ensimmäisestä laskusta lähtien.
4. Asunto-osakeyhtiössä alkaa urakka, joka rahoitetaan urakan aikana hoitolainalla. Hoitolaina muutetaan pääomavastikelainaksi urakan päätyttyä. Urakka valmistuu noin vuoden kuluttua eli keväällä 2020. Mille ajankohdalle ensimmäinen maksusuunnitelman mukainen lyhennys tulisi sopia pankin kanssa?
Suosittelisimme ensimmäisen maksusuunnitelman mukaisen lyhennyksen ajankohdaksi loppuvuotta 2020 tai tätä myöhempää ajankohtaa, jotta pääomavastiketta ehditään kerätä tarpeeksi ensimmäistä lyhennystä varten. Rahoituskysely osakkaille tehdään vasta urakan valmistuttua, joten pääomavastikeperintäkin alkaa vasta tämän jälkeen. Mahdolliset osakkaiden maksamat kertasuoritukset lyhennetään pankkiin ns. ylimääräisenä lyhennyksenä siinä yhteydessä, kun laina muutetaan hoitolainasta pääomavastikelainaksi.
5. Viimeksi kerroitte, mitä tarkoittaa vastiketuottojen rahastointi ja tulouttaminen asunto-osakeyhtiössä. Entäs sitten kulupuoli – mitä tarkoitetaan korjauskulujen aktivoinnilla?
Menon aktivointi taseeseen tarkoittaa, että se kirjataan yhtiön taseeseen omaisuudeksi, eikä sitä jätetä tuloslaskelmaan kuluksi vain kyseiselle tilikaudelle. Korjausmeno tulee tällöin vähennettyä kuluna tulevaisuudessa sitä mukaa kun omaisuudesta tehdään poistoja. Useimmiten aktivointi tulee asunto-osakeyhtiössä pohdittavaksi silloin, kun on toteutettu suurempi korjaushanke.
Kirjanpitolautakunta on antanut yleisohjeen asunto-osakeyhtiöiden ja muiden keskinäisten kiinteistöyhtiöiden kirjanpidosta, tilinpäätöksestä ja toimintakertomuksesta. Yleisohjeen mukaan ”rakennushankkeista aiheutuneet menot on aktivoitava, mikäli ne ovat osa aineellisen hyödykkeen hankintamenoa ja niiden taloudellinen vaikutusaika ulottuu useammalle kuin yhdelle tilikaudelle”. Omaisuuden lisäykseksi kirjattavia menoja ovat aina esim. uudisrakentamiseen tai rakennuksen laajentamiseen liittyvät menot. Ns. pakkoaktivoitavia menoja ovat myös perusparantamiseen liittyvät menot, kuten korjausmenot, joilla rakennuksen laatutasoa nostetaan aiempaa korkeammaksi. Jos perusparannukseksi luokiteltava rakennustyö tai muu hankinta siis nostaa rakennuksen alkuperäistä laatutasoa, se tulee aktivoida kirjanpidossa osittain tai kokonaan.
Isotkin korjaushankkeet voivat olla luonteeltaan sellaisia, ettei niitä ole kirjanpitolain tai yleisohjeen nojalla välttämätöntä aktivoida taseeseen, mutta aktivointi on toisaalta perusteltavissa. Tällöin yleensä pohdimme kirjanpitäjän ja asiakkaan kesken tapauskohtaisesti, mikä olisi yhtiön tuloksen, taseen rakenteen ja tulopuolen käsittelyn kannalta hankkeen järkevin kirjanpitokäsittely.
6. Olemme muuttaneet viime kuussa asuntoon ja saimme silloin tilisiirron. Miksi emme ole saaneet uutta tilisiirtoa tälle kuulle?
Lähetämme aina maksaja-/vastikemuutosten yhteydessä vain yhden tilisiirron, jolla maksetaan vastikkeet joka kuukausi. Tilisiirron voimassaoloaika näkyy eriteltynä laskulla. Lähetämme siis uuden tilisiirron vain, jos vastikemaksuihin tulee muutoksia.
7. Mitä eroa on tulorekisterivarmenteella ja suomi.fi-valtuutuksella?
Tulorekisterivarmenne on talous-/palkkahallinto-ohjelmaan haettava varmenne, jonka avulla ilmoitus saadaan lähtemään suoraan ohjelmasta, teknisen rajapinnan kautta. Suomi.fi-valtuutus puolestaan oikeuttaa meitä kirjautumaan tulorekisterin sähköiseen palveluun sekä OmaVeroon asiakkaan puolesta.
8. Kuinka myönnän tilitoimistolleni tulorekisteri-varmenteen?
Osa palkanlaskentaohjelmistamme toimii oman varmenteemme kautta, joten asiakkaan ei tarvitse erikseen varmennetta hakea. Mikäli käyttämänne järjestelmä vaatii asiakaskohtaisen varmenteen, olethan yhteydessä palkanlaskennan yhteyshenkilöönne, niin toimitamme yksityiskohtaisen ohjeen varmenteen hakemiseen.
9. Kuinka myönnän tilitoimistolleni suomi.fi-valtuudet?
Lue Verohallinnon laatima yksityiskohtainen ohje täältä. Varmistathan kuitenkin ennen valtuuttamisen aloittamista, että sinulla on kaupparekisteriin merkitty nimenkirjoitusoikeus yhtiössä, johon olet valtuuksia myöntämässä.
––
Lue myös UKK-blogisarjamme ensimmäinen osa.
