1) Mitä eroa on taloyhtiön tuloslaskelman näyttämällä tuloksella, tuloslaskelman näyttämällä hoitokatteella ja vastikerahoituslaskelman näyttämällä hoitojäämällä? Miksi ne eivät vastaa toisiaan?
2) Kuinka tuoreita lainatietojen tulee olla taloyhtiön antamalla isännöitsijäntodistuksella?
3) Allekirjoitimme teille siirtyneen taloyhtiön pankkivaltakirjan ja toimitimme sen teille takaisin. Miksi taloyhtiön pankkitilin saldo ei vielä näy tunnuksillani järjestelmässä?
4) Miksi asiakkaan on toimitettava teille yhtiön verkkolaskuosoite heti vastaanoton alkuvaiheessa?
5) Miksi tarvitsette taloyhtiön perustamiseen aina tilikohtaisen tuloslaskelman ja taseen? Eikö virallinen (eli lyhyt) tuloslaskelma ja tase riittäisi?
6) Jos on lomakautena tai osan lomakaudesta lomautettuna, miten ansaittuja vuosilomia pidetään?
7) Miten uuden henkilön työsopimukseen kannattaa kirjata vuosilomia koskevat asiat? Mitä tarkoittaa, jos työsopimukseen kirjataan ”Lomat vanhana työntekijänä”?
– –
1) Mitä eroa on taloyhtiön tuloslaskelman näyttämällä tuloksella, tuloslaskelman näyttämällä hoitokatteella ja vastikerahoituslaskelman näyttämällä hoitojäämällä? Miksi ne eivät vastaa toisiaan?
Asunto-osakeyhtiön tuloslaskelma kertoo, mistä yhtiön kirjanpidollinen tulos muodostuu. Taloyhtiön ei ole tarkoitus tuottaa toiminnallaan voittoa. Kirjanpidollinen tulos järjestellään näin ollen aina siten, että vältytään yhteisöverojen maksamiselta. Mikäli taloyhtiöllä on käytettävissään verotuksessa vahvistettuja tappioita aiemmilta vuosilta, tulos voi olla myös voitollinen. Muutoin tulos järjestellään erilaisilla tuloksentasauskeinoilla (kuten rahastoinneilla, poistoilla ja/tai asuintalovarauksella) siten, että se on negatiivinen tai nollilla.
Koska verotettavaa tulosta ei siis saisi taloyhtiössä koskaan syntyä, tuloslaskelman osoittamasta tuloksesta ei kannata tehdä tulkintoja taloyhtiön taloudellisesta tilanteesta. Tuloslaskelman osoittama hoitokate kertoo tuloslaskelman lukijalle jo paljon enemmän, sillä siinä ei vielä ole mukana tuloksentasauskirjauksia eikä rahoituspuolen tuottoja ja kuluja. Hoitokate osoittaa, ovatko hoitotuotot (kerätyt hoitovastikkeet, vuokrat ja käyttökorvaukset) riittäneet kattamaan yhtiön hoitokulut. Hoitokuluja ovat tyypillisimmin esim. lämmitys-, sähkö-, jäte- ja isännöintikulut sekä vuosikorjauskulut.
Hoitokatteesta siis näkee kuluvan tilikauden osalta, onko hoitotuottoja kerätty hoitokuluihin nähden enemmän tai vähemmän. Tappiollisesta hoitokatteesta ei aina kuitenkaan ole heti syytä huolestua, ainakaan jos se johtuu korjauskuluista. Mikäli korjauksia ei aktivoida taseeseen, ne nimittäin rasittavat tuloslaskelmassa kuluna vain yhtä tilikautta, vaikka tuottoja on saatettu kerätä valmiiksi jo edellisinä tilikausina ja hoitotuotot riittävät jatkossakin hyvin kattamaan ns. normaalit kulut. Suurempien korjauskulujen johdosta syntyvä tappio voidaan vahvistaa verotuksessa ja tulevina vuosina taloyhtiö voi taas tehdä sen verran tulosta.
Hoitokatetta parempi apuväline taloyhtiön talouden kokonaistilanteen tulkitsemiseen on vastikerahoitus- eli jälkilaskelma. Se osoittaa, ovatko taloyhtiön perimät vastikkeet riittäneet sekä pitkällä että lyhyellä aikavälillä kattamaan ne menot, joita varten ne on kerätty. Hoitojäämän laskennassa on huomioitu tuloslaskelman tuottojen ja kulujen lisäksi myös taseen puolen tapahtumat, joihin liittyy rahan liikettä, esim. hoitolainojen nostot ja taseen puolelle kirjatut korjaukset ja hankinnat. Tämän vuoksi vastikerahoituslaskelman osoittama yli-/alijäämä ei aina täsmää tuloslaskelman hoitokatteeseen, mutta kertoo hoitokatetta selkeämmin sen, kuinka rahat ovat riittäneet. Vastikerahoituslaskelmasta kannattaa katsoa etenkin kumulatiivista eli siirtyvää hoitovastikejäämää – yksi hyvin hoidetun taloyhtiön tunnusmerkeistä nimittäin on, että tilikauden lopussa on ollut noin 2–3 kuukauden hoitovastikkeiden suuruinen ylijäämä, joka siirtyy tulevalle vuodelle.
2) Kuinka tuoreita lainatietojen tulee olla taloyhtiön antamalla isännöitsijäntodistuksella?
Asuntokaupoissa isännöitsijäntodistus saa olla enintään kolme kuukautta vanha. Käytännössä lainaosuuksien osalta kolme kuukautta vanhat tiedot isännöitsijäntodistuksella eivät kuitenkaan riitä kaupantekotilanteessa, koska varainsiirtovero maksetaan myös huoneistolle kuuluvasta yhtiölainaosuudesta. Varainsiirtoverolain mukaisesti nimittäin varainsiirtoveron perusteeseen lasketaan kauppahinnan lisäksi ”osakkeisiin luovutushetkellä kohdistuva yhtiölainaosuus, joka osakkaalla on silloin oikeus tai velvollisuus maksaa yhtiölle yhtiöjärjestyksen määräyksen, yhtiökokouksen tai hallituksen päätöksen taikka muun sopimuksen tai sitoumuksen perusteella tai jonka hän on luovutuksen yhteydessä maksanut”.
Varainsiirtoverolaki ei ota tarkemmin kantaa siihen, kuinka tarkasti tämä ”luovutushetki” määritellään, mutta osakashan maksaa osuuttaan pääomavastikkeen muodossa pois kuukausittain. Näin ollen kaupan perusteena olevan isännöitsijäntodistuksen tiedot eivät saa olla yhtä kuukautta vanhempia, jotta voidaan puhua ajantasaisista tiedoista. Meilläkin lainat päivitetään isännöitsijäntodistukselle aina vähintään edellisen kuukauden viimeiselle päivälle.
3) Allekirjoitimme teille siirtyneen taloyhtiön pankkivaltakirjan ja toimitimme sen teille takaisin. Miksi taloyhtiön pankkitilin saldo ei vielä näy tunnuksillani järjestelmässä?
Kun saamme asiakkaalta allekirjoitetun pankkivaltakirjan, toimitamme sen pankkiin, jossa tehdään valtuutuksen mukaiset kytkennät. Se, millä aikataululla valtuutukset tulevat voimaan ja taloyhtiön tilin saldo päivittyy järjestelmään, riippuu siitä, milloin pankki laittaa valtuudet kuntoon. Eri pankeilla on eri toimitusajat, ja valtuutuksen myöntämisessä menee yleensä noin 1–3 viikkoa. Joissain tapauksissa valtuutuksen tilannetta voidaan joutua kysymään pankista vielä tämänkin jälkeen, minkä vuoksi pankkivaltuudet ovatkin ensimmäinen asia, joka laitetaan liikkeelle, kun tieto uudesta asiakkuudesta saadaan.
4) Miksi asiakkaan on toimitettava teille yhtiön verkkolaskuosoite heti vastaanoton alkuvaiheessa?
Tarvitsemme verkkolaskuosoitteen tiedot pankkivaltakirjan laatimiseen ja sen selvittämiseen, kuinka verkkolaskut saadaan jatkossa ohjattua Dextilin pankkikanavaan. Verkkolaskuosoite tarvitaan siis hyvin aikaisessa vaiheessa, jo ennen pankkivaltakirjan laadintaa. Se ei välttämättä ole ajan tasalla Tieken ylläpitämässä verkkolaskuosoitteistossa, johon tiedot päivittyvät joskus kuukausienkin viiveellä. Verkkolaskuosoite on yleensä tiedossa edellisessä tilitoimistolla/kirjanpitäjällä, jolta tieto saadaan nopeimmin. Kun verkkolaskuosoite on selvillä, voimme alkaa edistää pankkivaltuutuksia.
5) Miksi tarvitsette taloyhtiön perustamiseen aina tilikohtaisen tuloslaskelman ja taseen? Eikö virallinen (eli lyhyt) tuloslaskelma ja tase riittäisi?
Tilikohtaiset raportit tarvitaan vertailutietojen syöttöön, jotta saadaan vertailukelpoiset raportit järjestelmästä myös siirtotilikaudelta. Tilikohtaisten raporttien perusteella etsimme kirjanpidon saldoille vastaavat tilit oman järjestelmämme tilikartasta, jotta tapahtumat olisivat myös siirtotilikauden ja sen vertailutietojen osalta kirjattu samoilla periaatteilla.
6) Jos on lomakautena tai osan lomakaudesta lomautettuna, miten ansaittuja vuosilomia pidetään?
Työsopimuslain mukaisesti vuosilomia voi pitää myös lomautettuna ilman, että se keskeyttää keskeytä 200 päivän lomautusaikaa. Ihanteellinen tilanne on pitää lomat pois ennen lomautuksen alkamista. Jos lomautus jatkuu pitkään ja tulee käyttöön uudet lomapäivät ja uusi lomakausi, tällöin voi olla lomautuksen aikana vuosilomalla. Lomautuksen aikana vuosilomalla olemisesta täytyy kuitenkin ilmoittaa omaan liittoonsa ja toimittaa sinne uusi palkkatodistus, koska vuosiloman ajalta ei makseta työttömyyskorvausta.
7) Miten uuden henkilön työsopimukseen kannattaa kirjata vuosilomia koskevat asiat? Mitä tarkoittaa, jos työsopimukseen kirjataan ”lomat vanhana työntekijänä”?
Vuosilomaa koskevat asiat kannattaa aina kirjata työsopimukselle huolellisesti, etenkin jos lomien kertymisestä sovitaan työsopimuksella jotakin vuosilomalaista poikkeavaa. Ennen sopimuksen allekirjoittamista kannattaa sanoittaa auki se, mitä todella on tarkoitettu. Vuosilomien osalta työsopimuksille saatetaan kirjata esim. ”lomat vanhana työntekijänä” tai muita vaikeatulkintaisia ehtoja, jotka aiheuttavat monesti ristiriitoja, jos työntekijä tulkitsee sovittua eri tavalla kuin työnantaja. Myös palkanlaskija on niiden kanssa usein ihmeissään.
Vanhana työntekijänä siirtymisellä tarkoitetaan yleensä periaatetta, jonka mukaan työntekijän työsuhteesta johtuvat oikeudet ja velvollisuudet pysyvät entisellään siitä huolimatta, että työnantajan vaihtuu. (EK) Vuosiloman kohdalla tämä tarkoittaa sitä, että työntekijälle kertyy heti työsuhteen alusta alkaen vuosilomaa sen mukaan, milloin hänen työsuhteensa edellisen työnantajan palveluksessa alkoi. Jos työsuhde uuden työnantajan palveluksessa alkaa esim. toukokuussa, työtekijä saa kertymänsä mukaisen loman, jonka uusi työnantaja maksaa, vaikka ne on ansaittu vanhan työnantajan aikana. Toisin sanoen kertyneet lomat säilyvät ja uudet lomat kertyvät entiseen tapaan. Nämä seikat kannattaa pelkän ”lomat vanhana työntekijänä” -lausekkeen sijaan kirjata sanallisesti työsopimukselle ja varmistaa, että lopputulos on sekä työnantajan että työntekijän aikomuksen mukainen.
Toinen monitulkintainen esimerkki työsopimukselle kirjattavasta vuosilomaa koskevasta lausekkeesta on ”Työntekijällä on oikeus 2 viikon kesälomaan ja 1 viikon talvilomaan. ”. Lausekkeen tulkitsijalle herää esimerkiksi seuraavia kysymyksiä, jotka tulisi jo sopimusvaiheessa sopia ja kirjata ylös: Onko edellä mainittu loma palkallista vai palkatonta? Sisältyvätkö sopimuksessa mainittuun kestoon työsuhteen perusteella eli uuden työnantajan palveluksessa kertyneet lomapäivät vai ei? Maksetaanko lomarahoja? Vuosilomalaista poikkeavasti sovitun loman osalta on siis aina syytä vähintäänkin selventää palkallisuus/palkattomuus ja luvatun vapaan sekä työsuhteen alusta kertyneiden lomapäivien suhde, jotta vältytään erimielisyyksiltä maksuvaiheessa.
Lue aiemmat UKK-sarjan osat:
